Lainvalmistelutyön vaikeuksista Suomessa

Suomessa perustuslain mukaan työnjako eri valtioinstituutioiden välillä on selkeä.  Se ei sekoa, vaikka kuinka monta kertaa perustuslakia uudistetaan maassa. Näin on tilanne myös muissa maissa, jotka rakentavat perustuslaillisen demokratian varaan.

Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate on kirjattu perustuslain ensimmäisen luvun toisessa pykälässä ja toisen luvun kansalaisten perusoikeukset luettelevissa pykälissä.  Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Yksikamarisen vaihtoehtona voisi olla kaksikamarinen kansanedustuslaitos. Kaksimarisuudella saataisiin parempi työnjako käsiteltävien asioiden kanssa.  

Valtainstituutioiden työnjaon onnistumista ja vallankäytön toimivuutta arvioidaan neljän vuoden välein järjestettävillä yleisillä vaaleilla.   Sen rinnalle on eri presidenttien aikana kehittynyt epävirallisia vallankäyttöä tukevia julkiseen sanan olemassa oloon perustuvia toimintatapoja.  Nykyisen presidentin aikana tällaiseksi instituutioksi on kehittymässä Pohjois-Esplanadin lukkarikoulu. On hyvä, että tasavallan presidentti seuraa maan tapahtumia ja ottaa kantaa erilaisiin epäkohtiin ja lainkäytön ongelmiin.   

Voisiko tasavallan presidentti ottaa kantaa laajemmin kantaa asioihin, jotka eivät ole vielä esillä lehdistössä.  Jos tasavallan presidentin kanslia ja presidentti-instituution kanssa toimivat elimet voisivat nostaa esiin syitä asioiden nykytilalle.  Tuollainen syys-seuraus -suhteiden analyysiin perustuva asioiden valmistelu olisi merkittävämpi asia kuin jälkikäteen tapahtuva asioihin puuttuminen.  

Kevään 2019 eduskuntavaalien ennakoitu ikä- ja kokemusrakenteen muutos lukuisisten kansanedustajien poisjäämisten johdosta on ongelma järjestelmän toimimattomuudesta. Kun ihminen kokee tekevänsä arvokasta työtä, se ei ole turhauttavaa. Julkisuushakuisuus kansanedustajan työssä ei voi olla ongelma. Avoimuus on demokratian liittolainen niin hyvässä kuin pahassa. Ydinongelman lainlaadinnassa muodostaa se, että lain valmistelutyössä lain tarkoitus jää minimihuomiolle muiden asioiden johdosta.  Eduskunta on instituutio joko yksi- tai kaksikamarisena sitä varten. että se saa perustuslain elämään uusien lakien kautta.    

Toinen, koko yhteiskuntaa ja sen toimivuutta koskeva ongelma on yksilöitä koskevan tiedon luotettavuus.  Julkishallinnossa on toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa edelleenkin perinne perättömistä tiedoista.  Oikeuskanslerinviraston mielestä tällaiset perättömät lausumat ovat jo vanhentuneita.  Myöskään Suojelupoliisi ei ole kiinnostunut yksittäisen kansalaisen suojelusta, vain valtion turvallisuus on sille tärkeää. Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnassa ja Suomen sisäisissä oikeudenloukkauksissa on yksi yhteinen nimittäjä  – näytön aikaansaaminen on ongelmallista.      

Aktiivisella tasavallan presidentillä on erinomainen mahdollisuus puuttua Suomen julkisen vallan toimivuuteen tai toimimattomuuteen.  Se vaatii kuitenkin vallassa olevan valtionpäämiehen henkistä kasvuprosessia.  Puolivillistä parvekkeelta viheltäjästä voi hyvinkin kehittyä merkittävä tiennäyttäjä maan politiikan muuttamisessa.  

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu